Talouskasvu jatkui positiivisena

Maailmantalouden hienoisesta hidastumisesta huolimatta talouskehitys jatkui positiivisena vuonna 2006. Kasvu oli vahvaa melkein kaikilla mantereilla. Ristiriitaiset talousluvut ja talouskasvun hidastumisen odotus leimasivat viime vuotta. Hidastuminen näkyi Yhdysvalloissa asuntomarkkinoiden heikentymisenä, joka ainakin toistaiseksi osoittautui taantumapelkojen sijaan hallituksi ja pehmeäksi laskuksi.

Vuosi 2006 osoittautui euroalueella poikkeuksellisen hyväksi. Euroalueen talouskasvu jatkui vuoden loppuun asti vahvana. Euroopan keskuspankki nosti ohjauskorkoaan vuoden aikana 2,25 prosentista 3,5 prosenttiin. Koronnostoista huolimatta rahapolitiikka säilyi kuitenkin taloutta tukevana. Kasvu oli laaja-alaista ja viennin ohella kasvua tukivat lisäksi kulutus sekä piristyneet investoinnit. Alkusyksyllä tapahtunut öljyn hinnan merkittävä lasku vähensi inflaatiopaineita olennaisesti.

Euroalueen talouskasvu näkyi myös Suomessa, jossa talouden kasvuvauhti ylitti odotukset. Kaikki talouden osa-alueet olivat hyvässä vauhdissa, erityisesti vienti, kulutus ja investointien määrä yllättivät myönteisesti. Läntisen Euroopan suhdannekehitys on ratkaisevaa Suomenkin viennille, vaikkakin Suomi vie suhteellisen paljon nopeasti kasvaville kehittyville markkinoille, erityisesti Venäjälle. Yksityinen kulutus kasvoi vahvasti ja investoinneissa asuntorakentamisen rinnalle ovat nousseet muu rakentaminen sekä kone- ja laiteinvestoinnit. Tapahtunut investointiasteen nousu luo edellytyksiä talouskasvun jatkumiselle. Myös työttömyys on alentunut Suomessa lähes yhtäjaksoisesti vuoden 1994 alusta alkaen ja työmarkkinoiden rakenteelliset ongelmat alkavat nousta entistä enemmän esille.

Ensimmäisiä merkkejä Yhdysvaltain talouden hiipumisesta alettiin odottaa jo keväällä 2006, joita saatiinkin sitten lähinnä asuntomarkkinoilta. Samanaikaisesti inflaatioluvut jatkoivat kipuamistaan ylöspäin lisäten epävarmuutta talouskehityksen suunnasta ja pitäen korot nousussa. Kaksi vuotta jatkunut yhtäjaksoisten koronnostojen sarja katkesi kesäkuussa, jolloin Yhdysvaltain keskuspankin ohjauskorko saavutti 5,25 prosentin tason seitsemäntoista koronnoston jälkeen. Jälkimmäisellä vuosipuoliskolla Yhdysvaltain keskuspankki jätti ohjauskorkonsa ennalleen ja näyttäisi siltä, että aktiivinen rahapolitiikan kiristymisvaihe olisi ainakin pysähtynyt ellei päättynyt. Vuoden loppupuolella talouskasvun hidastuminen hillitsi myös inflaatiopaineita, sillä tuottajahintojen nousu näytti pysähtyneen. Energian halpeneminen alkoi näkyä hintatilastoissa ja myös kuluttajahinnoissa havaittiin laskua. Loppuvuonna Yhdysvaltain dollari suhteessa euroon heikkeni voimakkaasti pienentäen samalla dollarimääräisten sijoitusten tuottoja euroissa mitattuna.

Odotukset Japanin talouskasvusta jäivät vuonna 2006 pettymyksiksi. Japanin taloutta pitkään vaivannut deflaatio näytti voitetulta, mutta talouskasvu ei lähtenyt odotetulla tavalla vauhtiin. Japanin talouskasvun vetureina olivat vienti ja teollisuuden investoinnit, mutta yksityinen kulutus supistui kotimaisten kuluttajien ostohaluttomuuden takia. Jenin voimakas heikkeneminen erityisesti suhteessa moniin muihin Aasian maiden valuuttoihin on tukenut japanilaisten yritysten hinnoitteluvoimaa ja mahdollistanut yritysten tulosten vahvan kasvun. Jenin heikkeneminen on lisännyt myös koronnosto-odotuksia, sillä jeniä pidetään liian heikkona Japanin talouskasvuun nähden.

Vuonna 2006 kehittyvät markkinat jatkoivat positiivista kehitystään. Kiinan talous kasvoi nopeinta vauhtia 10 vuoteen. Viranomaisten toimenpiteet hidastivat hieman investointien ja teollisuustuotannon kasvua, mutta teollisuuden kannattavuus oli edelleen korkealla tasolla ja yrityksillä oli paljon rahaa käytettävissä. Myös Venäjän talous jatkoi nopeaa kasvuaan. Kasvun moottori oli kotimainen kulutus, mutta myös investoinnit näyttäisivät piristyneen kuluneen vuoden aikana. Venäjän talouskehityksen kannalta raakaaineiden hintakehitys on keskeinen tekijä. Vuonna 2006 öljyn hinta laski huomattavasti, mutta suuret ylijäämät niin öljyrahastossa kuin vaihtotaseessakin riittivät tasoittamaan öljyn hinnan laskun vaikutuksia.

Vuosi 2006 oli neljäs peräkkäinen hyvä osakevuosi,sillä vuonna 2003 alkanut osakkeiden nousutrendi jatkui myös viime vuonna. Suomen osakemarkkinoiden nousu oli huikeat 29,8 prosenttia Helsingin pörssin Benchmark -indeksillä mitattuna. Hyvään kurssikehitykseen vaikuttivat vahvana jatkunut tuloskasvu ja vilkas yrityskauppa- ja fuusioaktiviteetti. Suomen osakemarkkinoiden kehitys olikin viime vuonna moniin muihin osakemarkkinoihin verrattuna huomattavasti parempi, sillä esimerkiksi Euroopan osakemarkkinoiden kehitystä kuvaava DJ Euro Stoxx -indeksi nousi vuositasolla 15,1 prosenttia. Vuonna 2006 euro vahvistui reilut 11 prosenttia suhteessa dollariin ja yli 12 prosenttia suhteessa jeniin. Euron vahvistuminen laski selvästi dollari- ja jenimääräisten sijoitusten eurotuottoja. Yhdysvaltain osakemarkkinoiden euroissa mitattu kasvu oli vaatimattomat 1,9 prosenttia, mutta dollareissa mitattuna kasvu oli lähes 14 prosenttia. Aasiassa osakemarkkinoiden kasvu euroissa mitattuna oli hyvin vaatimatonta, sillä kasvua kertyi vain 1,2 prosenttia.

Talouskasvu ja inflaation kiihtyminen nostivat korkoja vuonna 2006. Euroopan keskuspankki nosti inflaation hillitsemiseksi ohjauskoron ylimmilleen viiteen vuoteen. Pitkät korot nousivat Euroopassa viime vuoden aikana 0,6 prosenttia ja olivat vuoden lopussa 3,95 prosentin tasolla. Euroalueen valtionlainojen kurssikehitystä kuvaavan indeksin arvo laski 0,3 prosenttia viime vuonna. Myös Yhdysvalloissa korot jatkoivat nousuaan. Pitkien lainojen tuotto jäi nousevien korkojen takia vähäiseksi.

Luottoriskimarkkinoilla oli hyvinkin vahva vuosi. Varsinkin riskipitoisimpien high yield -yrityslainojen tuotto oli korkea, sillä konkurssien määrä oli viime vuonna historiallisen alhainen. Myös kehittyvät korkomarkkinat hyötyivät vahvasta taloudesta ja korkeista raaka-ainehinnoista. Yleinen likviditeetti ja riskinottohalukkuus tukivat kaikkia riskisijoituksia viime vuonna.